Talvisia kuvia

Koskikahvila talvella

Piha on tasoitettu ja pensaat kaadettu. Kesällä olisi tarkoitus kylvää tähän nurmikko.

Oviaukko paneloitiin umpeen. Etupihalle pääsee nyt vain keittiön kautta.

Näkymä etupihalta.

Näkymä takapihalta.

Ikkunoiden kunnostusta

Vaikka ikkunanpokia löytyykin joka nurkasta ja kolosta, ei niistä mikään ole yhteensopiva Koskikahvilan ikkunan karmeihin. Koskikahvilassa on tuplaikkunat ja suurin osa ulkoikkunoista on huonokuntoisia. Osa laseista on rikki ja pokat ovat kärsineet kosteudesta ja auringon paahteesta.

Vuosi sitten seurasin Mimmi-tädin ikkunankunnostusoperaatiota ja ajattelin pyytää häntä auttamaan myös oman taloni ikkunoissa. Ikkunoiden kunnostus vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Kittien poistaminen ei ole helppoa, kun vanha ikkunalasi pitää saada ehjänä irti. Vanhat lasit ovat hauraita ja halkeamia tulee helposti. Ikkunoiden korjaamisen yksityiskohdista voi lukea täältä: Museoviraston korjauskortti

Vaikka Museovirasto suosii vanhojen ikkunalasien käyttöä, minä ostin uudet lasit Lasitusliike Karhiselta. www.karhinen.fi Uusien lasien hankkiminen tuntui paljon helpommalta, kun vanhojen, valmiiksi hauraiden ikkunoiden leikkaaminen sopivan kokoiseksi. Hintaa kolmelle lasille tuli 38e. Suurin ikkuna oli 40x80 cm.

Pokat ovat saaneet uuden maalin ja kitin pintaan. Ne näyttävät ihan uusilta! Näiden ikkunoiden lasit olivat ehjiä ja pysyivät ehjinä myös kunnostuksen aikana.


 Ikkunoiden kunnostostuksen lisäksi halusin tehdä yhden ikkunanpokapeilin. Tämä neliruutuinen ikkuna löytyi Koskikahvilan vintiltä. Siinä oli kaksi ehjää ja kaksi rikkinäistä lasia, jotka poistin. Ikkunanpoka oli juuri sen kokoinen, että taakse mahtui neljä 30 x 30cm kokoista palapeilin palaa. Ja niitähän löytyy melkein joka kodin kaapin perukoilta.

Ikkunoita,ikkunoita

Taloni erikoisuus on ikkunanpokat. Ikkunanpokia laseineen tai ilman on löytynyt kymmenittäin. Piharakennus on niitä pullollaan, eri kokoisia ja näköisiä, rikkinäisiä, ehjiä, vanhoja, vähän uudempiakin. Äiti muisteli, että talossa on joskus asunut kirvesmies. Hän luultavasti keräsi ikkunoita työmailtaan. Ihan fiksu tyyppi, koska vanhat ikkunanpokat on valmistettu taidokkaasti sydänpuusta. Ne ovat huippulaatuisia verrattuna nykypäivän ikkunoihin.

Olen miettinyt erilaisia käyttötarkoituksia ikkunoille. Toistaiseksi ainoastaan yksi ikkuna on saanut uuden käyttötarkoituksen. Ikkunanpoka on Sopiva Shopissa koruseinänä.

Korut riippuvat ikkunan välipuihin kiinnitetyissä koukuissa.

Astiakaappi ikkunoista.

 Tämä ihastuttava astiakaappi on tehty vanhoista ikkunoista! Kuva löytyi sivuilta www.bullerby.fi Sivuilla on muuten paljon mielenkiintoisia kuvia talon kunnostusprojektista. Oman taloni remontti ei ole mitään verrattuna heidän hankkeeseen!

Tuli mieleeni, että voisikohan pieniä ikkunoita käyttää keittiön yläkaappien ovina? Voi olla hankalaa löytää yhteensopiva kaapin runko ja ovi. Vai täytyisikö teettää rungot ikkunan koon mukaan!?

Seinät kaatuu

Nyt Koskikahvilan sisätiloista on purettu pari seinää, pari kattoa, pari ovea ja pari ikkunaa... Purkaminen on hidasta, pölyävää ja saa aikaan järkyttävät määrät jätettä. Jokaisen löydetyn lahon laudan jälkeen on epätoivoinen fiilis. Apua, löytyykö tästä talosta yhtään hyvää lautaa??

Tässä näkyykin kolme eri huonetta: keittiö oikealla, kahvilan puoli vasemmalla ja kuvaaja itse seisoo tilassa, jossa oli ennen kahvilan luukku. Nyt siis kaikki kolme huonetta ovat yhtä ja samaa tilaa. Talo olikin alkujaan vähän sokkeloinen, nyt se on paljon avarampi ja valoisampi!

Panelointi on loppusuoralla

Keittiöön ja välitilaan laitetaan kuusipanelia, jonka ajattelin petsata valkoiseksi. Seinissä oli aikaisemmin paperia, pahvia, lastulevyä, kipsilevyä, kovalevyä ja maalia ja alla lahoja lautoja ja kokkareista purua. Nyt ne kaikki on poistettu ja tilalle on saatu uutuuttaan kiiltävä seinä. Välitilan panelointi on jo voiton puolella! Mahtavaa, jotain on jo saatu valmiiksi! Seuraavaksi siirrymme keittiöön, joka näyttää vielä aika surulliselta..

Keittiö, joka odottaa, että sille tehtäisiin äkkiä jotain!

Koskikahvilan kunnostusoperaatio alkakoon!

Kahvila-rakennusta ruvettiin remppaamaan pari viikkoa sitten. Sieltä löytyikin paljon ikäviä yllätyksiä. Kahden huoneen välillä ollut seinä oli laho ja välikaton lankut olivat osittain lahoja.. Epäiltiin, että talossa on joskus ollut vuotava katto, joka on vaihdettu ehkä joskus 70-luvulla. Kaikki laho oli nimittäin kuivaa. Onneksi lattia oli hyvässä kunnossa, vaikka hiomista ja maalaamista sekin tarvitsee.

Keittiön lattian alla on betonista valettu kellari. Sen ilmanvaihtoaukot oli tukittu ja sen seurauksena keittiön lattia menee myös vaihtoon..

Keittiö ja käytävä. Tämä osa talosta on käytännössä lahon seinän ympäröimää.

 

Osallistuin purkutyöhön hengityssuojaimen, lekan ja sorkkaraudan kera. Lekalla isku seinään ja laudan kappaleet sinkoilevat pitkin lattiaa.. oikeastaan aika vapauttavaa! Mä voisin myydä pääsylippuja mun taloon; siellä saisi jokainen purkaa agressioitansa ja pahaa mieltä mun lahoihin seiniin, sen jälkeen tulee huomattavasti parempi fiilis! Alla kuvia ennen remonttia.

Koskikahvila. Oikealla on ikkunat, jotka näkyvät alla olevassa kuvassa.

Tämä huone oli aikoinaan kahvilan puolta. Seinävaatteen kohdalla oli iso ikkuna, joka toimi kahvilan "myyntiluukkuna". Kahvilan seinät on maalattua lastulevyä ja lattialla muovimatto. Ensimmäisen kerran kun astuin tähän huoneeseen ajattelin, että ompa ANKEA huone. Onneksi muovimaton alta löytyi kaunis lautalattia ja lastulevyt voi aina purkaa..

Hmm. pitäisikö mintun vihreä väri säilyttää?

Kahvila edestä päin. Tässä terassilla asiakkaat ovat nauttineet kahvinsa ja katsellut kauniin Kymijoen virtaa. Terassin kunnostusta en ole vielä edes ajatellut, se saa olla toistaiseksi entisensä.

Mahtava mökkeilykesä takana!

Kun talokaupat tehtiin, en voinut aavistaa, että on tulossa täydellinen kesä! Vietimme maalla melkein kaikki viikonloput. Piha ja päärakennus olivat edelleenkin alkuperäisessä kunnossa ja niiden näkeminen sai minut vähän väliä masentumaan. Oli opeteltava sietämään keskeneräisen ja repsottavan tontin katselemista. Se oli aluksi vaikeaa! Se on vieläkin vaikeaa! Mutta sen kanssa oppii elämään.

Oman mökin omistamisessa on monta plussaa. Mökille voi mennä aina kun haluaa ja mökillä voi tehdä mitä haluaa. Jos joku asia häiritsee, sen voi fiksata. Kuten nämä penkit!

Penkit löytyivät piharakennuksesta. Ne olivat huteria ja huonossa maalissa.

Kesällä mökillä ei tapahtunut suuria muutoksia. Muutama puu kaadettiin ja pihaa siistittiin. Pihassa on satoja limupullon korkkeja, lasinsiruja ja roskia. Niiden kaikkien keräämiseen tarvitaan kokonainen armeija. Pullonkorkit kertovat todellakin siitä, että rakennus on ollut ennen kahvila!

Mökkini sijaitsee keskellä Vuolenkosken kylää. Rantaviivaan on parinkymmenen metrin matka. Kesälauantaisin rannassa on kesätori, joka herättää meidät matalalla puheensorinallaan. Kesätori on viikon kohokohta. Siellä kyläläiset ja kesäasukkaat tapaavat toisiaan, vaihtavat kuulumisia, ostavat leivonnaisia ja käsitöitä.

Kerrostalon kunnostus

Tavoitteenamme oli kunnostaa ensin saunamökki ja sen jälkeen siirtää työkalut kahvilan puolelle.

Alakerran kunnostus oli aikamoinen projekti, kerron siitä lyhyesti:

Saunarakennuksen yksi seinä oli laho, koska vuosien saatossa maa-aines oli valunut seinää vasten ja lahottanut hirret. Sinänsä se oli sääli, koska koko tontin ainoat hirret olivat juuri saunarakennuksen alakerrassa ja ne olivat nyt mätiä! Seinä purettiin ja tilalle rakennettiin tukimuuri. Nyt ei haittaa vaikka maa vähän sortuisikin, muuri on nimittäin rakennettu lekaharkoista. Sauna laitettiin kokonaan uusiksi, ainoastaan vanha Misan kiuas sai jäädä.

Saunamökin yläkerta oli suht hyvässä kunnossa, mutta se oli kamalan värinen! Ilmeisesti joskus 70-luvulla oli tyylikästä maalata tapetin päälle lateksilla.

Yläkerran huone. Edellinen omistaja piti ilmeisesti kirkkaista väreistä.

Tapetit lähtivätkin maaleineen päivineen helposti irti seinistä. Tapetin alta löytyi puukuitulevy. Halusin kunnostaa seinät perinteisin menetelmin ja päädyin pinkopahviin ja tapettiin.

Pinkopahvin kiinnittäminen on tarkkaa ja aikaa vievää puuhaa. En suosittele heikkohermoisille! Pinkopahvin voi kiinnittää joko nupinauloilla tai liimaamalla. Koska meillä seinissä on puukuitulevyt, ainoa kiinnitystapa oli liimaus. Pahvien kiinnittämiseen meni pari päivää. Ammattilaiset tekevät varmaan nopeammin, mutta minä ja siskoni, joka oli apunani, olimme aloittelijoita... Mutta olimme tyytyväisiä lopputulokseen! Ja tapetin kiinnittäminen pahviin oli helppoa kuin heinän teko..

Ohjeita pinkopahvin kiinnittämiseen löytyy mm.www.ypap.fi/pinkopahvi
Pinkopahvia myy Helsingissä ainakin Töölön Tapetti ja Väri. Tai nettikauppa www.domusclassica.com

Pinkopahvi kiinnitettiin seiniin liimaamalla.

Dandelion clocks

Halusin seiniin 50-luvun tapetin. Pläräsin tuntitolkulla Tapettitalon tapetteja, mutta en löytänyt mieleistä.. Sitten löysin Dandelion clocks-tapetin. Tapetti on 50-luku henkinen, sopivasti retro, mutta kuitenkin niin raikas! Tapettia myy mm. Aletta Helsingissä, mutta pääsee halvemmalla (23 puntaa), kun tilaa suoraan Englannista: www.ukwallpaper.co.uk

Posti toi minulle parissa viikossa viisi rullaa tätä ihanaa paperitapettia. Tarkoitus oli tapetoida vain kaksi seinää Dandelion clocksilla. Ajattelin, että muut seinät maalataan, mutta loppujen lopuksi en uskaltanut maalata pinkopahvia, kun en varmaksi tiennyt miten ja millä pahvia maalataan. Sitten löysin RTV:n alennuslaarista Joutsen tapetti Oy:n raidallista paperitapettia 8e/rulla, joka sopi värinsä puolesta täydellisesti Dandelion clocksin viereen! Tapetoinnin jälkeen piti vielä kiinnittä listat. Ja, noh, onhan huoneessa vielä paljon pientä rempattavaa, mutta periaatteessa huone oli nyt muutto valmis!

Tapetoinnin jälkeen päästiinkin kantamaan huonekalut sisään.